16
helmi
2016

Elämää pakolaisleirillä

Viime viikko oli yksi mieleenpainuvimmista työssäni Euroopan parlamentissa. Vierailin parlamentin valtuuskunnan mukana Turkissa Syyrian rajan lähellä sijaitsevalla pakolaisleirillä.

Osmaniyen pakolaisleiri on vain sadan kilometrin päässä kovien taisteluiden alla olevasta Syyrian Aleppon kaupungista. Leirillä on 2012 telttaa. Jokaisessa 16 neliön teltassa asuu neljästä kuuteen ihmistä.

Vierailin kodissa, jossa asui neljä lasta ja kaksi aikuista. Vanhemmat olivat maanviljelijöitä, jotka olivat joutuneet jättämään taakseen tilansa ja kaiken sodan takia. Tämä perhe oli asunut tuossa samassa pienessä teltassa jo neljä vuotta.

Toisessa teltassa asui kaksi sukupolvea. Perheen isoäiti oli saapunut leirille vain muutama kuukausi sitten. Hän ei olisi millään halunnut jättää kotiaan, mutta lopulta oli pakko.

Tapaamieni ihmisten mukaan vaikeinta leirillä on talviajan kylmyys. Teltoissa ei ole riittävästi lämpöä ja vesipisteiden kuuma vesi ehtyy nopeasti. Sadeaikana vesi tunkeutuu telttojen sisäpuolelle.

Kaikesta huolimatta ihmiset leirillä olivat ystävällisiä. Kukaan ei kerjännyt tai valittanut osaansa.

Turkki on käyttänyt laskelmiensa mukaan yhdeksän miljardia pakolaisten auttamiseen. Nyt Turkki vaatii apua EU:lta. EU on luvannut Turkille kolme miljardia euroa, jotta se tulppaisi pakolaisvirrat omalle alueelleen. Suomen osuus on 36 miljoonaa euroa.

Valtuuskuntamme tehtävänä oli ottaa selvää, millaiset pakolaisten olot ovat ja mihin Suomen ja muiden EU-maiden Turkille myönnettävä tuki tulisi käyttää.

Turkissa on tällä hetkellä 2,5 miljoonaa pakolaista. Minulle yllätys oli, että heistä ”vain” 240 000 asuu pakolaisleireillä. Yli kaksi miljoonaa pakolaista asuu ympäri Turkkia. Osalla on töitä, mutta pääkaupunki Ankarankin kaduilla näkyi pakolaisia kerjäämässä.

Pakolaisleireille asettuvat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ja ne, joiden on vaikea saada töitä.

Pakolaisten virta ei ole ehtymässä. Syyrian ja Turkin rajalla odottaa tällä hetkellä 40 – 60 tuhatta ihmistä pääsyä turkkiin. Jos pommitukset Syyriassa jatkuvat, pakolaisten määrä noussee puolella miljoonalla.

Euroopan mantereella ei ole koettu samanlaista humanitääristä kriisiä toisen maailmansodan jälkeen. Helppoa ratkaisua ongelmaan ei ole olemassa.

Ainoa pysyvä ratkaisu pakolaiskriisiin on rauhan saaminen Syyriaan. Valitettavasti sodan ja kärsimyksen loppuminen ei ole näköpiirissä. Olemme todennäköisesti nähneet vasta pakolaiskriisin ensimmäisen näytöksen.

EU-maitten pääministerit kokoontuvat torstaina Brysseliin keskustelemaan Britannian tilanteesta sekä arvioimaan pakolaiskriisin johdosta tehtyjen päätösten täytäntöönpanoa.

Uusille avauksille olisi tilausta, mutta edes aikaisempia päätöksiä ei ole pystytty toimeenpanemaan. Euroopan unionin on kyettävä kokoamaan rivinsä. Kriisiin tarvitaan yhteinen ratkaisu.

Vastuu pakolaiskriisin hoidosta kuuluu muillekin kuin EU:lle ja Turkille. Arabimaiden, kuten öljyrikkaan Saudi-Arabian, on kannettava kortensa kekoon. Natokin on vihdoin alkanut miettiä omaa rooliaan pakolaiskriisin hoidossa.

Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin varapuhemies

Kirjoitus on julkaistu Ilkassa 16.2.2016