23
helmi
2016

Cameronin jännitysnäytelmä

Britannia ei ole koskaan ollut innokas EU:n jäsen. Kesäkuussa britit päättävät onko maa ensimmäinen, joka jättää unionin, mutta ei Eurooppaa. Maantieteelle ei Britanniakaan voi mitään.
Cameron taistelee nyt sekä oman poliittisen tulevaisuutensa puolesta että Britannian pitämiseksi EU:ssa.

Kilpailu ei ja kyllä -leirien välillä tulee olemaan kovaa. Cameronin yhden puolueen hallituskin on jakautunut kahtia.

Jännitysnäytelmä koskee Suomea ja meitä suomalaisiakin, vaikka meillä ei äänioikeutta olekaan. Britannia ja Suomi kun ovat useissa asioissa samaa mieltä EU:n sisäisissä mittelöissä.

Britannian ero olisi huono asia suomalaisille ja eurooppalaisille. Siksi EU:n jäsenmaat ovat yhdessä ja yksimielisesti etsineet sopua ja sen löytäneet.

Asia koskettaa konkreettisesti monia suomalaisia, jotka mielivät Britanniaan. Ihmiset liikkuvat työn, opintojen ja rakkauden perässä. EU-kansalaisia asuu Britanniassa 3 miljoonaa, suomalaisia siellä on noin 30 000. Brittejä on muuttanut muihin EU-maihin noin 2 miljoonaa.

Konservatiivihallituksen mukaan sosiaaliturva toimii houkuttimena, joka on johdattanut maahan muun muassa yli miljoona puolalaista. Tämän vuoksi muista EU-maista Britanniaan muuttavilta halutaan evätä sosiaalietuuksia, mikä Cameronin neuvotteleman sopimuksen mukaan tuleekin mahdolliseksi, jos Britannia päättää pysyä EU:ssa.

Kyseenalaista on, kuinka paljon korkea sosiaaliturva houkuttelee. Tärkein vetovoimatekijä on Ison-Britannian elinvoimainen talous ja joustavat työmarkkinat. Britanniaan lähteneet ihmiset ovat aktiivisia ja haluavat töitä. Britannia on töitä tarjonnut, ja niistä maksetaan esimerkiksi Puolaan verrattuna huomattavasti paremmin.

Britannia sai luvan rajoittaa työntekijöiden vapaata liikkuvuutta, jos muista jäsenvaltioista tulee maahan pidemmän ajan kuluessa poikkeuksellisen paljon työntekijöitä. Britannia sai samankaltaisen oikeuden, jota monet jäsenmaat käyttivät itälaajentumisen yhteydessä. Britannia ei silloin rajoitusta käyttänyt.

Cameronin tekemän sopimuksen mukaan työssäoloaikaisia sosiaalietuuksia voisi ”poikkeustilanteessa” jäädyttää enintään neljän vuoden ajaksi. Asteittain, kun ”työntekijän yhteydet vastaanottavan jäsenvaltion työmarkkinoihin lisääntyvät”, myös etuuksia saisi lisää. Muista EU-maista tulleet työntekijät olisivat huonommassa asemassa kuin britit vaikka he maksaisivat verot Britanniaan. Tämä olisi uutta, sillä tähän saakka EU:n perusperiaatteisiin on kuulunut, että EU-kansalaisia täytyy kohdella tasa-arvoisesti.

On hyvä muistaa sekin, että Britannia nauttii monista erikoiseduista unionissa jo nyt. Sen ei esimerkiksi tarvitse maksaa unionin yhteiseen kassaan koko nettomaksuosuuttaan, vaan maa saa joka vuosi maksupalautuksen, joka oli viime vuonna noin 6 miljardia euroa. Tämän kustantavat myös suomalaiset veronmaksajat.

Vaikka Britannian tilanne tuo vielä paljon pohdittavaa, on EU:lla kädet täynnä muitakin töitä. EU:n pitää pystyä ratkaisemaan aikamme isot kysymykset, joissa jäsenmaat yksin ovat liian pieniä toimijoita. Puuttuminen kansalaisten oikeudentajua koetteleviin asioihin, kuten suurten kansainvälisten yritysten veronkiertoon olisi kiireellinen asia.

Moni iso kansainvälien yritys maksaa veroja vain 1–2 prosenttia. Sen sijaan pienet yritykset maksavat täydet lainmukaiset verot. Ei mikään ihme, ettei Eurooppaan synny uusia yrityksiä.

Eurooppa tarvitsee ennen kaikkea uusia työpaikkoja ja kasvua ja yritysten ja ihmisten tasa-arvoista kohtelua.

Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin varapuhemies

Kirjoitus on julkaistu 23.2.2016 Akavalainen-verkkolehdessä