What if – mitä jos?
Britannia aikoo järjestää kansanäänestyksen maan EU-jäsenyydestä, mutta päivämäärää ei vielä tiedetä. EU-jäsenyyden puolustajat aloittivat kampanjansa tällä viikolla.
Britannian hallitus kannattaa maan EU-jäsenyyttä, mutta haluaa neuvotella jäsenyyden ehdot uusiksi. Mutta mitä jos Britannia oikeasti eroaisi unionista? Mitä sitten tapahtuisi? Entä jos Britannia pysyisi unionin jäsenenä?
EU-jäsenyyden vastustajat väittävät, että Britannian asema maailmanpolitiikassa vahvistuisi, kun sen ei tarvitsisi kuunnella ohjeita Brysselistä.
Britannian suuruuden päivät ovat eittämättä ohi, mutta se ei johdu ainakaan EU:sta. Britannian kausi maailmanmahtina päättyi ennen kuin unionia oli edes perustettu.
EU ei myöskään sanele jäsenmailleen mitä niiden pitäisi tehdä. Yhteiset ulkopoliittiset linjaukset unionissa edellyttävät yksimielisyyttä. EU ei estä Britanniaa vahvistamasta suhteitaan kolmansiin maihin.
Britannian kansainvälinen asema saattaisi EU-eron myötä päinvastoin heiketä. Britannia ei ole Amerikan tai Kiinan kaltainen supervalta. Sen pitäisi neuvotella kauppasopimukset yksin suurten ja kasvavien talouksien kanssa. Koolla on merkitystä: EU on 500 miljoonan ihmisen markkina-alue – Britannia vain 60 miljoonan.
EU:lla on kauppaneuvotteluissa enemmän painoarvoa kuin Britannialla. Sen sijaan EU:n jäsenenä Britannialla, suurella jäsenmaalla, on merkitystä ja arvovaltaa. EU:n ulkopuolella Britannia olisi parhaimmillaankin vain talousjätti EU:n ”junior partner”.
EU-skeptisen UKIP-puolueen edustajat vetoavat usein Norjan esimerkkiin: Norja menestyy EU:n ulkopuolella. Norja ei kuulu unioniin, mutta joutuu toimeenpanemaan Euroopan talousalueen jäsenenä leijonanosan EU-laeista – ilman että on ollut niitä itse päättävissä pöydissä laatimassa. Britannia on Norjaa huomattavasti köyhempi maa. Sillä ei ole Norjan kaltaisia öljy- ja kaasuvaroja.
Britannia pysyisi kuin pysyisikin unionissa, mikäli yritykset saisivat päättää. Tätä mieltä on valta-osa brittiläisistä yrityksistä. Stuart Rose, Marks & Spencer -tavarataloketjun entinen johtaja, on lupautunut kyllä-kampanjan vetäjäksi. Yrittäjillä on vaikutusvaltaa, sillä heidän EU-myönteiset kannanottonsa vievät pohjaa EU:n vastustajien talousargumenteilta.
Britannian EU-jäsenyyden vastustajat ovat sitä mieltä, että maahanmuuttajat hyväksikäyttävät Britannian sosiaalijärjestelmää. Tilastot kertovat, että muiden EU-maiden Britanniassa asuvat kansalaiset turvautuvat harvemmin sosiaalitukiin kuin britit itse. Suurin osa Britanniaan saapuvista maahanmuuttajista ei ole EU-kansalaisia vaan EU:n ulkopuolelta saapuvia henkilöitä.
Lopulta Britannian ongelmat eivät johdu EU:sta eikä niin sanottu brexit ole vastaus Britannian ongelmiin. Kansanäänestys tarjoaa kuitenkin briteille mahdollisuuden käydä periaatteellisen keskustelun EU:sta ja Britannian tulevaisuudesta unionin jäsenenä.
EU:ta pitääkin uudistaa. Siksi keskustelu on tarpeen.